torstai 28. syyskuuta 2017

USKALLA PYYTÄÄ APUA SOMEN KÄYTTÖÖN

”Tyhmä ei ole se, joka joka pyytää liikaa, vaan se, joka maksaa.” Sosiaalisen median käytössä vanha sananlasku taipuisi ehkä niin, että ”Tyhmä ei ole se, joka pyytää apua, vaan se joka nillittää osaamattomana yksin.”

Yrityksen viestintä (ja markkinointi) ovat pelikenttä, jossa onnistuminen voi olla pienestä kiinni. Yleensä molemmat vaativat niin yhdistettynä kuin erikseenkin melkoista työmäärää – eikä molempien tekeminen onnistu ihan samoilla jujuilla. Sekä viestinnässä että markkinoinnissa on omat sääntönsä ja nämä on hyvä ymmärtää myös sosiaalisen median puolella. Siksi ei ole hullumpi ajatus paneutua aiheeseen ja myös aloittaa ensiaskeleensa osaavampien opastuksella.

Omassa työssäni minulla on ollut iloa auttaa hyvinkin erilaisia organisaatioita somen ihmeelliseen maailmaan. Ensin aikoinaan kolme eri omaa työnantajaani ja nyttemmin asiakasyrityksiä.


Älä piiloudu – ole läsnä sellaisena kuin olet (okei, tai haluat olla)

Itse avaan yleensä ensimmäisenä sparrattavilleni  sosiaalisen median käytön hyötyjä niin yrityksen kuin kunkin henkilön omakohtaisen hyödyn kannalta. Näitä voi olla useanlaisia ja hyvinkin erilaisia riippuen siitä onko keskustelukumppanini toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsen tai henkilöstöä.

Korostan usein ylenpalttisestikin sitä, että kaikessa kohtaamisessa on kyse kyvystä läsnäoloon. Jos läsnäoloa ei aidosti ole, ei onnistuminen kohtaamisessakaan ole kovin tuloksellista. Liikkeelle pitää lähteä siitä, että kommunikoidessaan tuo esille yrityksen omaa identiteettiä, brändiä ja imagoa. Kaiken viestinnän ja markkinoinnin tekojen on syytä tukea ja kehittää yrityksen profiilia, silloin se tekee saman liiketoiminnalle. 

Tärkeää somessa on myös ymmärtää eri somekanavien ominaisvoimat. Se väylä, jota oman sanoman viemiseen käytetään, on syytä olla valittuna, eikä pommittaa kaikkialla kaikkea. Sitä ei kestä viestien vastaanottaja, mutta ennenkaikkea se on aika mahdotonta organisaation somesisältöjä tekeville ja hallinoiville henkilöille.


Yrityksen viestintä ja markkinointi ei voi myöskään olla pelkkää tuotemarkkinointia. Some ei ole autuaaksitekevä ja parhaillaan ilmainen mainoskanava.  Vuorovaikutteisuus ja sisältömarkkinointi (blogit, videot, artikkelit yms.) vetoavat enemmän kuin ”Tässä on tuote N. Se on sitä ja tätä. Et tule toimeen ilman. Osta”. (Okei, hyvin karrikoitua, mutta on tätäkin ajattelukulmaa tullut eteeni keskusteluissa.)

Ylitä oma mukavuusalueesi – uskalla uudistua

Jos yritys ei vielä ole sosiaalisessa mediassa, on hyvä miettiä miksi ei. Syitä voi olla paljon. Harmillisinta yritykselle itselleen (ja myös asiakkaille) poissaolo on silloin, kun ja jos johdossa ei ymmärretä niitä etuja, joita sosiaalisen median läsnäololla ja kommunikaatiolla siellä voisi saada. ”Tulee vain paskaa niskaan kuitenkin kaikilta some-raivoajilta” – hmmm... tämä ei riitä perusteluksi.

Itse etsin lähes aina tietoa tarvitsemistani palveluista ja myös tuotteista verkosta muualtakin kuin vain virallisilta www-sivuilta. Tai kun teen taustatyötä ja tutustun johonkin organisaatioon tai ihan henkilöönkin. Some-kanavissa pääsee pintaa syvemmälle. Siellä löytyy keskustelua, taustoja, tunnelmia ja fiiliksiä ihan eri tavalla. 

Tästä vuorovaikutteisuudesta yritys jää täysin paitsi ja tietämättömäksi, jos some ei kiinnosta.

Tärkeintä on ymmärtää oma tarve ja mahdollisuudet. Jos niitä ei ymmärrä, mutta asia kiinnostaa, on seuraava steppi löytää joku toinen asiaa ymmärtävä taho apuun, joka auttaa näkemään ja suunnittelemaan, mitä kaikkea somella voidaan saada yrityksessä aikaan.


Hmm... mikä on se oikea kanava sitten?
Sanon, että jokaisen yrittäjän kannattaa hyödyntää läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Sen ei tarvitse aina olla isoa ja näyttävää. Pienistä puroista syntyy.... Ja vaikka tuntuisi turhalta eurojen tuhlaukselta pyytää apua, jokainen euro tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä takaisin.

Ymmärrän myös hyvin, että lukuisista hyvistä puolistaan huolimatta sosiaalinen media herättää myös huolta ja päänvaivaa yrityksissä. Verkossa kuka vain voi kirjoittaa mitä vain omana itsenään tai ikävimmissä tapauksissa valeprofiilien turvin. Some-raivo ja negatiiviset kommentit on vain kohdattava, mutta niihinkin voi varautua ja se some-osaaja kyllä jeesii tässäkin ennakkoon, jos on asiantunteva auttaja.

Olen itse oppinut kaikista somesparrauksista aina hurjasti. Niin erilaisten toimialojen itseymmärryksestä kuin siitä, millaisia huikeita liiketoimintakuvioita kullakin yrityksellä on. Ja ihmiset – parasta  on aina tutustua ihmisiin ja auttaa heitä eteenpäin.


PS. Molemmat kuvat löytyvät Pinterestistäni.

tiistai 5. syyskuuta 2017

AMMATTILAINEN, OLETKO SAAVUTETTAVISSA?

Tittelisi on toimitusjohtaja ja yrityksesi osaamisala saavutettavuus ja esteettömyys. Profiiliasi ei kuitenkaan löydy LinkedInissä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä, kovia ammattilaisia ja arjen sankareita. Palavereissa ja tapaamisissa kuuntelen heitä mielenkiinnolla ja ihastelen sitä osaamisen kirjoa, jota ihmisillä on. 

Toimistolle palattuani napautan yleensä LinkedInin auki ja pyydän heitä samantien liittymään verkostooni. Yllättävän usein etsimääni henkilöä ei kuitenkaan löydy. What?



Harmitus, urputus ja jurputus - eikö kontaktit kiinnosta? 

"Can't find" -tilanteissa koen yleensä monenmoista tunnekirjoa. Päällimmäisenä on yleensä harmistuminen ja samalla olen tilanteesta pahoillani. Sekä itseni että hänen takiaan. 

Oma napa on lähinnä tietenkin siksi, että olisin halunnut tämän ihmisen läsnäolevaksi digitaaliseen verkostooni. Koskaan kun ei voi tietää, miten tiet voisivat törmätä uudelleen. Ja kun käyntikorttiakaan ei nykypäivänä enää kaikilla ole tai ainakaan sitä ei aktiivisesti välttämättä jaella. 

Hänen puolestaan tunnen jopa tyrmistyneisyyttä, ettei "tyyppi" ole huomioinut tai kiinnostunut verkostojen voimasta ja sosiaalisen median mahdollisuuksista. Varsinkin, jos hän sattuu olemaan kertomansa mukaan vastuussa firman markkinoinnista ja viestinnästä.


En nyt tällä kertaa johdattele ajatuksiani pidemmälle, mutta toivon, että sinä mietit, mikä on oma näkyvyytesi, läsnäolosi ja saavutettavuutesi verkossa. Ja erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Vai eikö sillä ole väliä? 

Oikeasti!?






torstai 16. helmikuuta 2017

ÖÖ MÄÄKÖ - HEI OSAAT KUITENKIN

Oman osaamisen laaja-alaisuutta ei aina ymmärrä, ennen kuin joku pyytää apua ja huomaat, että apusi sekä osuu että uppoaa.

Eräs asiakkaani lähestyi minua hiljattain kysymyksellä, voisinko mentoroida heitä tapahtumien järjestelyissä – tai oikeastaan muiden tapahtumiin ja messuille osallistumisessa omalla ständillä. 


Mietin pienen hetken, mitä arvoa voisin heille omilla aiemmilla messu- ja tapahtumakokemuksillani tuottaa. Nopeasti päädyin siihen, että voinhan ainakin kuunnella ja sparrailla. Että mitä ja miten he nyt asioita tekevät.

Tapaamisesta tulikin yllättäen innostavampi ja inspiroivampi kuin olin uskonut. Lisäksi uusia ideoita suorastaan pulppusi - molemmilla puolilla pöytää. Oli myös varsin opettavaista tajuta, että oma aiempi kokemus eri organisaatioiden messuilusta ja tapahtumista vastaaneena oli hyvässä tallessa muistissani. Asiakasta kuuntelemalla pystyin nyt vaivatta tunnistamaan heidän kipupisteitään ja tilanteita, jotka olivat käytännön toteuttamisessa olleet epäselviä. Vastavuoroisesti avasin heille omia huomioitani ja haastoin heitä miettimään, mikä heillä toimisi ja mikä ehkä ei.

Lopputulemana oli joka tapauksessa, että seuraaville messuille heiltä lähdetään astetta rohkeammin ja valmiimman konseptin kanssa kuin aiemmin. Tavoitteet tapahtumaan osallistumisessa on mietitty tarkasti ja myös mittarilukemat sille, miten tavoitteissa onnistutaan. Omina osuuksina jatkossa he miettivät myös valmiin listan mukaisesti 

  • mitä valmiita materiaaleja messuille otetaan mukaan (tai tehdään uusina)
  • millainen ständin tulee olla, jotta se vastaa tavoitteita ja tukee kyseisen organisaation brändiä ja haluttua fiilistä ständillä vieraileville
  • miten viestitään ja markkinoidaan omaa osallistumista tapahtumassa niin ennen, paikan päällä kuin jälkikäteen.

Oppina itselleni tästä kaikesta oli, että monesti sitä tietää asioista enemmän kuin uskookaan. Vaikka ei tämä mikään uskon asia ole. Luota itseesi, että osaat ja tiedät. Sieltä se tulee kuin itsestään! Ja mikä parasta - saatoit auttaa.

perjantai 27. tammikuuta 2017

SOMEKRIISI PELOTTAA - EN MEE SOMEEN OLLENKAAN

Moni viestinnän ja markkinoinnin kanssa työskentelevä painii nykyään monenmoisissa sosiaalisen median myrskyissä. On myös valtavasti tahoja, joille some olisi oiva keino olla läsnä asiakkailleen, mutta sinne meno pelottaa negatiivisen älämölyn takia.


Sosiaalisen median kriiseistä on tullut arkipäivää.  Kriisi voi syntyä hyvinkin pienestä – tai olla syntymättä, jos siihen osataan reagoida nopeasti oikealla tavalla. Eivätkä kaikki hankalat tilanteet ole kaikille kriisejä. Tilanteita voi hallita ja hoitaa monelta kantilta. (En tässä lähde määrittämään, mikä on lähtökohtaisesti kriisi tai sen eskaloima tilanne. Tulkitse omien kokemustesi valossa!)

Mielensäpahoittajia on liikkeellä ihan kaikista asioista. On aina ollut. Ennen he vain purkivat harmiaan printtilehtien yleisönosastopalstoilla tai kertoivat huonosta pelvelukokemuksestaan kaupan kassajonoissa ja tuttujen kesken illanistujaisissa.  

Tärkeää on myös ymmärtää, että organisaatio on jollakin tavalla lähes aina somessa, vaikka omia tilejä ei olisikaan perustettuna. Joku puhuu teistä/sinusta kuitenkin! Se, ettei mene someen lainkaan, ei ole välttämättä ratkaisu. Silloin et voi olla mukana keskusteluissa vastaamassa "syytöksiin" tai yhtälailla kiitoksiin, kertomassa lähtökohtianne ja mahdollisesti korjaamassa väärinymmärryksiä.

Se, mikä on tänä päivänä sosiaalisessa mediassa nousevissa kriiseissä on kriittisintä on, että organisaatioiden on tärkeä ymmärtää sen tarjoama uudenlainen tapa jakaa kokemuksia.

Kriisin ennaltaehkäisyn ja mahdollisimman nopean hallinnan osalta ovat omat askelmerkkini ja vinkkini seuraavat:

  • Älä jätä somea koskaan täysin pimentoon. On keinoja, joilla saat tietää, jos/kun sinusta puhutaan tai sinut mainitaan. 
  • Jos kriisinpoikanen yrittää selvästi nostaa päätään, selvitä heti, mistä on kyse. Mihin se liittyy?
  • Reagoi tilanteen vaatimalla tavalla (kommentoi/ vastaa tai älä-vastaa tilanteesta riippuen/muu toimenpide).
  • Kun vastaat tai kommentoit, pidä huolta, että kerrot tosiasioita. Älä selittele, äläkä syytä muita. Selvät virheväitteet kannattaa oikaista. 
  • Ole tietoinen, miten tilanne etenee (somessa). 
  • Moka mikä moka: pyydä anteeksi & pahoittele ja myös tarkoita sitä. Voit myös kiittää avusta tai palautteesta, jos esiintullut asia on sellainen.
  • Ota opiksi tapahtuneesta!

Some on näkyvyyttä. Se tuo olemassaolonne eläväksi. Se auttaa kommunikoimaan tärkeiden sidosryhmien kanssa. Se on palvelukanava. Sen kautta kerrotte tarinaanne uudenlaisille yleisöille - vahvistatte brändiänne. 
Älä anna mahdollisten kriisien tai älämölyn pelottaa itseäsi.

Somen saloihin saa koulutusta ja moni taho auttaa sisältöjen teossa ja erityisesti tietenkin kriittisissä tilanteissa. Scribokin.



NOTE!

tiistai 29. marraskuuta 2016

ÄLÄ TULE PAHA STRESSI

Stressi vaivaa ajoittain lähes jokaista. Jos stressi nousee yli sietokyvyn, se lamaannuttaa. Miten sitä voi välttää?

Kolme vuotta sitten kärvistelin työuupumuksen kourissa. Kaikkea työhön ja yksityiselämäänkin liittyvää vain oli liikaa. Aikaa saada asioita tehtyä ja hoidettua taas liian vähän.



















Väsyneenä, hartiat lytyssä ja mieli mustana kävin päiväkävelyillä harmaassa metsässä hiljaisuuden keskellä. En ottanut edes koiraa mukaani - en kyennyt seuraamaan, kulkiko se mukana vai lähtikö kenties omille teilleen. Marraskuinen metsä, pitkospuut ja polut suunnan antajina, päiväunet ja ymmärtäväinen perhe nostivat minut pikku hiljaa takaisin pintaan. Syvälle en onneksi ehtinyt vajota. Sen verran olin omasta tilastani ymmärtänyt, että repäisin itseni tarpeeksi ajoissa pahimmasta oravanpyörästä.
6 viikkoa pakollisella sairaslomalla oli pysäyttävää. Piti asettaa itsensä ja oma jaksaminen etusijalle. 

Kukin meistä kestää eri määrän kuormitusta


Sairaslomani aikana ja pikku hiljaa toipuessani tein päätöksen, että lähden kohti unelmiani. Minulle se oli silloin oman yrityksen perustaminen. Sain tehdä työtä omalla osaamisalallani viestinnän parissa, mutta aikatauluilla, jotka pitkälti voin itse päättää ja toisaalta sellaisten arvojen mukaan, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Kolme vuotta on mennyt kuin siivillä. Väliin jääneet marraskuut olen selättänyt innolla, vaikka kaamoksen aiheuttamaan väsymykseen ehkä olenkin hieman taipuvainen. Tänä syksynä olen kuitenkin huomannut merkkejä, jotka ovat herätelleet tunnustelemaan omaa olotilaa ja jaksamista. Heräilyä keskellä yötä, itkuherkkyyttä, jaksamattomuuden tuntemuksia. Suklaan lisääntynyt himo ei tähän liity - sitä on lähes ympäri vuoden! 😊


Tällä kertaa olen päättänyt tarttua tilanteeseen nopeammin ja tarpeeksi ajoissa. Jos en mitään olisi kolmen vuoden takaisesta oppinut, olisi kaikki kärsimys mennyt hukkaan.


Kyllä yrittäjänkin pitää osata sanoa "Ei"


Helppoa stressin ja paineiden hallinta ei ole, sillä yrittäjyyteen kuuluu matra, että töitä on tehtävä silloin, kun niitä on. Asioiden aikatauluttaminen kuitenkin auttaa: kaikkea ei aina tarvitse tehdä saman tien. Tai ainakin voin yrittää ehdottaa asiakkaille löysempiä deadlineja tai vastaavasti työn aloittamista hieman myöhemmin.

Kipuillessani "Ei"-sanan kanssa ja väsymysoireiden jälleen ilmoitellessa itsestään aloin miettiä, mikä on tärkeää. Menin jälleen metsään (hah, sananmukaisesti) ja pohdin rauhassa, miten käännän pahan stressin jälleen hyväksi stressiksi, joka auttaa minua eteenpäin.

Tässä yksinkertaisia vinkkejä, joilla itse yritän taklata nykyään stressiä, uupumusta ja kaamosmasennustakin:

1. Mieti, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Kirjaa ylös paperille 3 tärkeintä. Katso niitä aina välillä. (Itselläni on perinteinen kalenteri,  jonka väliin olen listani laittanut ja se löytyy aina kahden kuukauden päästä ja sitten siirrän sen taas siitä kahden kuukauden päähän!)

2. Hanki tietoa tulevasta, pidä kalenteri hallinnassa ja vaadi myös asiakkailta/läheisiltä aikataulujen pitämistä (JEP, ennakointi vähentää stressiä).

3. Opi kieltäytymään. Aina ei tarvitse tanssia toisten (=kaikkien) pillin mukaan.

4. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta tavoitteesi oikein.

5. Liiku: kävele, jumppaa, pelaa tai juokse! (Liikunnalla on tunnetusti stressiä vähentävä vaikutus.)


Liikunnasta olen tehnyt sellaisen havainnon, että pelkästään töihin tai kirjastoon käveleminenkin tuntuu hyvältä ja virkistävältä, kun vaihtaa matkanteon toiselle puolelle tietä tai kävelee normaalin koiranpissityslenkin toisin päin. Pieni muutos - yllättävän iso merkitys. Toimii minulle - ehkä sinullekin?

lauantai 5. marraskuuta 2016

VERKOSTOITUMINEN EI OLE HOTTIA, SE ON MUST

Kuka tahansa voi verkostoitua. Siihen vaaditaan vain, että olet valmis ja kiinnostunut tapaamaan uusia ihmisiä. LinkedIn viimeistelee yhteydet.

Kaikki meistä eivät ole yltiösosiaalisia, eikä tarvitse ollakaan. Sosiaalinen media mahdollistaa tänä päivänä paljon ja myös monenlaisia kohtaamisia. Itse olen huomannut, että paras kombo syntyy, kun tavattu ihminen liitetään omiin verkostoihin myös somessa, esimerkiksi LinkedInissä. Tämä varsinkin, jos kyse on työhön tai jonkin alan asiantuntijuuteen liittyvästä kontaktista. 

Ja mitä nopeammin tapaamisen jälkeen, sen parempi.

Käyntikortti on kiva, LinkedIn parempi

Itse olen aktiivinen liittämään ihmisiä LinkedIn-verkostooni. Puhelu, sähköpostiyhteys, messuilla tai tapahtumissa vaihdettu muutama sana, koulutustilaisuuden osallistuja: mikä tahansa kohtaaminen herättää minussa verkostoitujabongarin. 


Kuva löytyy Pinterestistäni
En silti kerää kontakteja määrän vuoksi. Myös ihminen ja hänen taustansa kiinnostavat minua. Toki myös se, voiko tämä ihminen olla minulle tai voinko minä olla hänelle jossain toisessa tilanteessa avuksi. Siksihän sitä verkostoidutaan, eikö?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 
”Hei. Tapasimme joskus aloittavan yrittäjän verotustilaisuudessa. Toivottavasti yrityksesi on lähtenyt hyvin rullaamaan. Minulla olisi asiakas, joka kaipaisi verkkosivuilleen tekstisisältöä...”
 * * * * * * * * * * *  * * * * * * * * * * * 

Tuollainen sähköposti tulla tupsahti minulle hiljattain. Viestin lähettäjän nimi ei heti sanonut mitään, mutta muistin tämän ihmisen oikein hyvin. Istuimme kyseisessä verottajan tilaisuudessa vierekkän auditorion penkkirivillä ja vaihdoimme hyvät päivät lyhyesti esittäytyen. Kyselin häneltä itse tarkastikin hänen tekemisiään, sillä uunituoreena viestintäyrittäjänä graafisen alan osaaja, web-suunnittelija ja visualisti kiinnosti minua oman alihankintaverkostoni osana. Nähtävästi olin myös kertonut itsestäni riittävästi, koska hän osasi ottaa minuun yhteyttä – reilun kahden vuoden jälkeen. 

I'd like to add you...

Missä tahansa uuden tuttavuuden tapaakin, pidä hänestä kiinni. Liitä hänet rohkeasti itseesi somessa – olet sitten yrittäjä, asiantuntija, oman alasi ammattilainen ja ainakin, jos olet myyjä. Yllätä hänet positiviisesti kontaktoinnillasi.

Ja porkkanana koko hommassa: jonain päivänä saatat tarvita tuon tuttavasi osaamista, tietoja tai taitoja. Tai hän tarvitsee niitä sinulta. 


PS. Verkostoissa on voimaa, joten ollaan yhteyksissä. Ja jos tarvitse koulutusta LinkedInin hyödyntämisessä ja oman profiilin luonnissa - ilmoittelethan itsestäsi. Täällä ollaan.