Näytetään tekstit, joissa on tunniste #media. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #media. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

MIKKO LEPPILAMPI JA POSITIIVISEN UUTISEN "SEINÄRUUSUSYNDROOMA"

"On Air". Mitä siitä tulee mieleen? Että jotain tapahtuu juuri nyt, asia on ilmassa ja sykkii! Aviapolis Studios -julkistuksen tyyppisiä uutisia haluaisin itse kuulla ja lukea enemmänkin. Toimittajat innostuivat Mikko Leppilammesta...

Olen viimeksi kuluneen kuukauden ajan saanut ilon ja kunnian olla mukana uuden viihde- ja media-alan keskuksen lanseerauksen suunnittelussa. Aviapolis Studios tulee vastaamaan muun muassa suorien tv-tuotantojen, kasvavan peliteollisuuden sekä yleisötapahtumien tuotanto- ja toimitilatarpeisiin. Studioitten tavoite on vaatimattomasti lunastaa Suomen pääkaupunkiseudun maine Euroopan ”smart citynä” ja houkutella siltä osin myös kansainvälisiä tuotantoja ja vaihto-ohjelmakoulutuksia Suomeen. Sen kansainvälisiin kumppaneihin kuuluvat jo tällä hetkellä Lontoon Heathrow Studios ja Abu Dhabin Twofour54.

Lanseeraus- ja mediatilaisuudessa 11.5 Aviapoliksen juna-aseman kupeessa, aivan Aviapolis Studioiden tonttia vastapäätä, en voinut olla ihailematta ja innostumatta siitä rohkeudesta ja synergiahakuisuudesta, jota hankkeen vetäjillä on. Lasiseinäisestä "tapahtumateltasta" tuijottelimme vielä metsää kasvavalle alueelle, joka parin vuoden päästä kohoaa uljaana venuena energisöiden aluetta entisestään.

Irti kurjuuden markkinoinnista

Paikan päällä olleiden toimittajien kanssa juttelin, miten hienoa on saada kirjoittaa uutista positiivisesta ja Suomen kilpailukykyä omalta osaltaan vahvistavasta tekemisestä ja uuden luomisesta. Jatkuva kurjuuden markkinointi syö kenen tahansa mieltä ja siksi juuri tällaista tarvitaan: rohkeutta nähdä hieman kauemmas ja halua tehdä parempaa ja toimivampaa. Eri toimijoita on hankkeen tiimoilta kuunneltu ja toteutussuunnitelmissa tarkasti huomioitu. Uutinen uppoaa niin talouselämää seuraaville, alan toimijoille kuin suurelle yleisölle.

Kuva on räpsäisty kännykällä 11.5 tilaisuudesta :D
Viestinnän ihmisenä ihmettelin ainoastaan sitä, miten moni media lähestyi aihetta ja toteutti uutisen hankkeen julkisuudesta tutun vetäjän, Aviapolis Studios Oy:n hallituksen puheenjohtajan nimeen puhtaasti tukeutuen. Ymmärrettävää toki, mutta näkökulmia tässä hankkeessa on vaikka muille jakaa.

Koska Aviapolis Studios -hanke on mielestäni esiintuomisen väärtti, käytin itsekin "tuttua kasvoa" houkutellakseni sinut tekstini ääreen. Sori ja kiitti, Mikko!

Jos et tiedä, mistä kirjoituksessani puhun, mutta kiinnostaa tietää, niin klikkaa ainakin video https://vimeo.com/166183927

Hesarin ja Ilta-Sanomien sivuilta löytyy myös aiheeseen liittyviä "uutisia", mutta niissä ei oikein ole nähty metsää puilta. Uuden Suomen juttu ratsasti myös Mikon nimellä ja kasvoilla, mutta tekstin kanssa juttu on lähimpänä "totuutta" http://www.uusisuomi.fi/raha/195479-helsinki-vantaan-viereen-uusi-viihdekeskus-mikko-leppilampi-ajatellaan-vaikka-slushia




perjantai 4. maaliskuuta 2016

PITÄIS TEHDÄ TIEDOTE...6 VINKKIÄ LÄPIMENOON

Millainen on hyvä tiedote? Tätä mietin jälleen kerran työstäessäni asiakkaalle tiedotetta – enkä vain yhtä, vaan samasta aiheesta kolmelle eri kohderyhmälle kullekin omanlaistansa. Sidosryhmätiedote tuotti eniten työtä, sillä sen pitäisi osua tyylikkäästi useammalle – niin asiakkaalle kuin medialle.

Medialla on edelleen merkitystä, ja tiedote on mediaviestinnän peruskivi, vaikka sosiaalisen median hypetyksessä moni on ehtinyt ajatella jo muuta. Hyvä tiedote pysäyttää, herättää kiinnostuksen - ja nousee uutiseksi juuri sillä tulokulmalla kuin organisaatio itse on tarkoittanutkin. Ja jos media nappaa tiedotteessa olleen uutiseni ja julkaisee sen, se välittyy myös tätä kautta asiakkaalleni. 
Kuva löytyy Pinterestistäni


Millainen sitten on hyvä tiedote? Mikä herättää toimittajan/lukijan kiinnostuksen ja saa hänet tarttumaan aiheeseen ja nostamaan sen esiin laajemmalle lukijaryhmälle ja viestimään asiaasi eteenpäin? Ja yritä muistaa myös some.

Tässä huomiotani, joilla pääsee jo aika pitkälle:


1. Oikea media

Kohdista tiedotteesi oikein. Omassa esimerkissäni oli mietinnässä se, kenelle sidosryhmätiedote on todella tarkoitettu. Asiakkaille – kyllä. Medialle – kyllä. Asiakkaiden osalta jakelu oli helppoa, mutta median osalta ei kannata ampua haulikolla. Kartoita ja tarkista, että asiasi on relevanttia lähestyttäville toimittajille. Olet askeleen lähempänä herättää oikeanlaista mielenkiintoa, etkä herätä halua painaa deleteä.


2. Ytimekäs otsikko ja uutinen kärkeen

Napakka ja uutisen ytimen sisältävä otsikko on paras täky. Se kertoo heti, mikä tiedotteessa on kiinnostavaa ja merkittävää. Ei silti tarvitse tyytyä ilmeisimpään ja helpoimpaan vaihtoehtoon. Muotoile mukaan sopivasti draamaa eli jotain, joka yllättää tai pysäyttää. Muista kuitenkin pysyä tosiasioissa, liioittelu tai totuuden värittäminen vie ojasta allikkoon.

Tiedotetta ei kannata kirjoittaa vain siksi, että pomo käskee. Sen on sisällettävä uutinen. Jos et itse tiedosta, mikä se tiedotteessasi on, miksi lukijakaan kiinnostuisi siitä? Mikä tiedotteessa on kiinnostavinta tai uutta tietoa? Nosta se heti kärkeen ja uskalla jättää taustatiedot loppuun. Tiedote on käänteinen dekkariin, jossa juonen koko kuvio selviää lopussa. Hyvä tiedote kertoo asiansa heti alussa, mutta niin kiinnostavasti, että sen haluaa lukea loppuun asti. (Tai jakaa sosiaalisessa mediassa, josta löydät enemmän kohdassa 6!)


3. Selkeä kieli ja oikeinkirjoitus

Kirjoita tiedotteesi sellaiseksi, että toimittaja voisi julkaista tekstisi sellaisenaan. Auta toimittajaa: mitä helpommalla hän pääsee, sitä todennäköisempää on, että uutinen julkaistaan. Ja mitä vähemmän toimittajan tarvitsee muokata tekstiä, sitä varmemmin saat viestisi läpi haluamassasi muodossa.

Käytä siis hyvää kieltä ja ole konkreettinen. Aktiivimuotoiset verbit ovat A ja O, vältä passiivia. Asioiden verhoilu pitkiin ja monimutkaisiin lauseisiin ei myöskään tuota tulosta, koska lukijan voi olla vaikea ymmärtää niistä pääpointtisi. Adjektiivien eli kuvailevien sanojen käyttöä kannattaa myös miettiä tarkasti, jotta tekstistäsi ei tule mainostekstiä. Ja sitten – kirjoita yhdyssanat oikein ja pilkut paikalleen! Faktat olet tietenkin tarkistanut asiantuntijoiltanne heti ensimmäisenä.


4. Sitaatteja, numeroita ja kuvia

Käytä napakoita sitaatteja ja riittävän yleistajuisia lausuntoja avainhenkilöiltänne. Älä kuitenkaan täytä koko tiedotetta pelkästään niillä, sitaatit ja lainaukset täsmentävät. Vaara piilee usein myös siinä, että käyttää oman alan jargonia: toimittaja tai lukijat eivät välttämättä tunne alasi lyhenteitä tai erikoistermejä. Avaa ne mahdollisimman yleis- ja arkikielellä.

Älä pelkää käyttää numeroita, sillä niillä saat tiedotteellesi erilaista painoarvoa. Jos uutinen perustuu tutkimustuloksiin tai koskee esimerkiksi liikevaihdon tai tilauskantojen kasvua, älä piilota lukuja! Positiiviset tulokset kiinnostavat toimittajia - ja ihan kaikkia -  näinä aikoina!!!!

Mihin itse kiinnität huomiota jonkun jutun kanssa? Visuaalisuuteen ja kuvitukseen, eikö? Pelkkä yrityksen logo ja teksti eivät yksin nosta tiedotetta huomion kohteeksi. Kuva, grafiikka tai video liitteenä tukee tiedotteen läpimenoa. Laadukas, visuaalinen taustamateriaali voi olla jopa syy siihen, miksi toimituksessa tartutaan itse tiedotteeseen. Muistathan, että printtimedia tarvitsee painolaatuisia kuvia. Niillä ei kuitenkaan tarvitse tukkia toimittajan sähköpostia, vaan tiedotteessa kannattaa kertoa, että kuvat saa pyytämällä. Näin saadaan myös konkreettinen yhteys toimittajaan, joka niitä pyytää.


5. Yhteystiedot ja tavoitettavuus

Nimi, titteli, sähköposti ja kännykkänumero. Ken vastaa tiedotteessa annetuista tiedoista ja kertoo lisäinfoa - hänen on syytä olla tavoitettavissa heti tiedotteen julkaisuhetkestä ja mielellään koko päivän. Huolehdi aina siitä, että kyseinen henkilö tietää olevansa lisätietojen antajana.


6. Someyhteensopivuus

"Mitä, missä, milloin, kuka, ja miksi tästä pitäisi kiinnostua", miettii toimittaja. Jos vastaat tiedotteellasi näihin kysymyksiin, on isompi tsäänssi päästä toimittajan seulan läpi uutisvirtaan ja myös verkkovirtaan. Toimittaja nappaa osittain samaan kuin tavallinen lukija. Siksi on hyvä miettiä, onko tiedotteesi some-ystävällinen. Onko otsikko riittävän lyhyt ja ytimekäs, jotta se on helppo ja houkuttava twiittinä tai mahtuisiko ingressikin twiittiksi? Mitenkä uutinen nousisi Facebookissa tai LinkedInissä - onko kuvitus toimivaa?

Maailma on nopea ja toimittajilla vähän aikaa (ja heitä on yhä vähemmän). Mieti siis, miten saat tiedotteestasi nopeaan selailuun sopivan ja napakan, jotta sen sanoma on helppo jakaa eteenpäin. Laaja huomio sosiaalisessa mediassa on päätynyt monessa tapauksessa myös perinteiseen mediaan. Jos tavoitteesi on medianäkyvyys, voit päästä päämäärääsi suoraan toimittajia kontaktoimalla tai some-huomiolla. Molempi parempi.


Lopuksi lohdutuksen sana: aina hyväkään tiedote ei yllä tavoitteeseensa ja mene läpi, koska maailma on pullollaan uutisia 24/7.  Tätä voit yrittää taklata sillä, että luotaat päivän yleistä uutistilannetta: jos meneillään on jotain suurta, arvioi voisiko tiedotteen lähettämistä hieman siirtää. Ei ole ihan sama, millaisessa uutisympäristössä oman organisaatiosi uutinen tulee esiin - eihän? Erityisesti kriisitapahtumien tai isojen maailmanlaajuisten uutisten yhteydessä oma äänesi jää helposti jalkoihin. Vaikka se olisikin mennyt läpi, se ei silti tule huomioiduksi kaiken muun keskellä.