Näytetään tekstit, joissa on tunniste #lasiterassi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #lasiterassi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

KUINKA PALJON TUNNETTA VOIKAAN LIITTYÄ LASITERASSIN HANKINTAA - OSA 3

Kun talon terassi on enemmän tuulitunneli kuin nautinnollinen ajanviettopaikka, on lasitus oiva apu. Tätä päätöstä pohdimme miehen kanssa 7 vuotta ja tänä kesänä nautimme vihdoin terassistamme niin kuin pitääkin. Älä sinä mieti turhaan näin kauan.

Vaikka terassin lasitusprojektiimme on mahtunut käsittämättömän paljon epäonnisia sattumia, terassi- sekä lasitoimittajan pieniä mokia, ylimääräisiä hidasteita ja välillä hammasten kiristystäkin, olen niin tyytyväinen lopputulokseen, että ihan hykertelen. On ihanaa syödä aamiaista terassilla (oli sitten arkiaamu tai viikonloppu), kattaa lapsille päiväruoka ”ulos” ja iltaisin istuskella miehen kanssa päivän kuulumisia vaihtaen takkatulesta samalla nauttien. Olemme nyt pari kuukautta oleilleet terassillamme enemmän kuin sisällä ja ainakin enemmän kuin terassillamme 7 vuoden aikana ikinä. Se kertoo ehkä jotain!


Myös nelijalkaiset perheenjäsennemme nauttivat uudesta!

Hinta tällaiselle yli 20 neliöiselle terasille ei ollut ihan pieni, mutta tässä kohdin totean, että kyse on ehdottomasti investoinnista – ei kustannuksesta. Sisustusintoilijana oli myös ihana miettiä ruokaryhmälle sijoittelua, mattoja lattialaattojen päälle, mukavaa sohvaa, joka sopisi niin vieraille kuin oman perheen löhöilyyn. Lasitettua terassia ei turhaan mainosteta lisähuoneeksi tai kesäolohuoneeksi. Se siitä väistämättä tulee.

Onko päälläni jokin "terassikirous"?

Koska projektiimme on liittynyt koko ajan jotain kommelluksia, ei sisustuskaan tietenkään mennyt kerralla putkeen. Olimme miehen kanssa sohvaostoksilla helatorstaina ja tyylikäs & makumme mukainen ulkosohva löytyikin. Se luvattiin meille noin viikon toimitusajalla. Samalla reissulla ostimme lisäksi uuden sohvan ja nojatuolit olohuoneeseen. Niiden toimitusaika olikin hieman pidempi: setti luvattiin toimittaa kotiimme elo-syyskuun vaihteessa.

No niin, ei ole ehkä kovin vaikea arvata? Kului viikko, kului toinen. Huokaisin ja soitin Kruunukalusteelle, josta sohva(t) oli ostettu. Tiedustelin puhelimeen vastanneelta myyjältä terassisohvan toimituksesta. Hän katsoi koneelta ja totesi: ”Juu, nyt näyttää siltä, että teille on myyty ei-oota. Tai siis ostamaanne ulkosohvaa ei ole varastossa. Niitä tulee parin viikon päästä lisää.” Varastolta/kuljetusliikkestä ei myöskään oltu kontaktoitu meitä siksi, että meillehän oli tulossa toinenkin sohva sitten syksymmällä - niin toisivat sitten samalla. 


Jaa. Joltain oli jäänyt lukulasit otsalle, kun toimitusrivejä luki. En oikeasti olisi kyllä ostanut sohvaa helatorstaina eli hyvissä ajoin toukokuussa, jos sen toimitus olisi vasta kesän jälkeen. Siinä sitä T A A S oltiin. Olin jo tottunut odottelemaan ihan kaikkea mahdollista terassiimme liittyen, mutta kieltämättä tuli mieleen, että miten meillä voi olla näin käsittämättömästi vastoinkäymisiä?

Nyt saatamme tämän tarinan kuitenkin päätökseen. Siestalta tulevat tosin vielä tekemään pari pientä viimeistelyä ja varmistusmittaamaan, että takan yläpuolella oleva lasi on todellakin aktiivipinnoitettu, kuten tilattu oli. Sateella muut lasit puhdistuvat todella hienosti, mutta se ei. Epäilemme, että lasitoimittajalla on jäänyt pinnoitus tekemättä, kun lasi piti tehdä uudelleen. Ensimmäisessä kun ei ollut takan piipulle läpivientiä. Mutta siis! En epäröi suositella Siestan terasseja muillekin. Tuote on upea & toimii!






















Kuvia ja tunnelmia terassiltamme voit katsoa myös Pinterestistäni!

Löydät tämän terassitarinamme aiemmat osat täältä: osa 1 (marraskuu 2015) ja osa 2 (kesäkuu 2016)



torstai 2. kesäkuuta 2016

KUINKA PALJON TUNNETTA VOIKAAN LIITTYÄ LASITERASSIN HANKINTAA – OSA 2

Yhdeksän kuukautta. Se aikahan odotuksessa kuluu, kun ihmislapsi kehittyy alkiosta vauvaksi. Tällä kertaa sama aika käytettiin uuden lasiterassimme loppuunsaattamiseksi, sillä kommelluksia riitti.

Viime syyskuussa odotukset olivat korkealla - (alun tunnelmia voit takautuvasti lukea osasta 1.) Lasiterasseja tarjoavan Siestan ammattilaisia kävi katsastamassa isoa terassiamme, jonka halusimme kattaa laseilla. Mittauksia tehtiin ja suunnitelmia syntyi. Oli odottava fiilis ja lähtökohtana, että jouluna juomme glögit uudistuneella terassilla ja jonne joulukuusikin sopisi kuin nakutettu. 

Vaan niinhän siinä sitten kävi, että joulu tuli ja meni. Samoin uusivuosi ja pääsiäinen... ja vappukin alkoi lähestyä.

Lupaprosessi kangerteli ja kommunikaatio pätki

Syksyllä jossain kohdin alkoi jo selvitä, että noin puolellatoista neliöllä pinta-alarajoitukset ylittävä terassimme ei menisi läpi Helsingin kaupungin rakennusvirastolle pelkällä toimenpideluvalla. Sitä sieltä väkisin yrittivät tyrkyttää, mutta onneksi jo aiemmin kehumamme myyjä ja luottokontaktimme Siestalla eli Tea oli soittanut virastossa riittävän ylös ja selventänyt tilanteen. Eihän todellakaan ole mitään järkeä, että jo olemassaolevan kaiteellisen terassin pinta-alaa ei hyödynnetä järjen mukaan, vaan pakotetusti yritettiin katkaista lasitus kattamaan vain 20 neliötä. Siinä olisi jäänyt olohuoneeseen johtavan oven sivustoilla olevista ulkolampuista toinen lasituksen sisäpuolelle ja toinen olisi jäänyt yksinään valaisemaan lasituksen ulkopuolelle. Tai jos katkaisu olisi tehty terassin uloimman pitkän reunan suuntaisesti, olisi kulmassa tukitolppa lähtenyt lähes keskeltä pihanurmelle johtavia portaita. Oi byrokratian riemua!

Onneksi kiinteistöllämme on rakennusoikeutta jäljellä, joten lähdimme liikenteeseen rakennusluvan turvin. Mutta niin - 1,5 neliön ”ulkotilojen” takia. Ja lupakustannukset olivat myös hieman eri kuin toimenpideluvassa. Rakennuslupaprosessi toi arvattavasti osansa kaikesta viivästyksestä. Samaan syssyyn kuitenkin myös yhteyshenkilömme Tea loukkaantui ja jäi sairaslomalle useammaksi kuukaudeksi. Siinä kohdassa ilmeni, että prosessit Siestalla eivät olleet ihan hiottuja. Kommunikaatio asiakkaaseen osittain katkesi tai ainakin tökki pahasti. 

Joulukuun alussa tuli kuitenkin tieto, että lupa olisi herumassa. Sen meille infosi sairaslomalainen. Nyt voisi kuvitella, että hommat lähtevät rullaamaan. Valitettavasti ei. Siestalla odottelivat kuukauden, että rakennusviraston viralliset paperit olivat valmiit. Varsinaisia piirustuksia ei ollut siinä kohdin vielä tehty. Olimme sikäli asiakkaina nipottajia, että olimme vaatineet nähdä ja kuitata piirrustukset ennen kuin Siestalla tuotanto alkaa. Taas paloi aikaa!

Jos mieheni ja minä emme olisi olleet aktiivisia, kyselleet piirustusten perään ja halunneet tarkistaa niitä, olisi terassimme myös loppumetreillä ollut jotain ihan muuta kuin mittatarkistuksissa paikan päällä oli sovittu ja laattoihin tussilla ruksittu. Arkkitehti oli tehnyt omia ratkaisujaan toteutuksesta - yksinkertaistakseen ilmeisesti rakentamista. Vaan kun siinä juuri oli se juju, miksi paikan päällä oli käyty ja tarkasti mittailtu. Arkkitehdin uudispiirustuksilla ei myöskään olisi terassin liukuovet auenneet, koska kahva ei olisi mahtunut kulkemaan olemassaolevan parveketolpan ohi. Hän oli sujuvasti muuttanut kahvan "sormikoloksi", josta vetämällä myös oven saa liutettua auki. Niin varmaan juu, isoja ovia onkin kiva liikutella parilla sormella! Ei liene vaikeaa arvata, millainen savu nousi päästäni.

Tervetuloa asennusmiehet - rouvalla on yöpuku päällä

Mitään peruuttamatonta ei onneksi päässyt terassimme kanssa sattumaan. Piirustuksia palloteltiin niin kauan, että ne olivat alkuperäisten tarpeiden mukaiset. Niin lähtivät kuvat eteenpäin tuotantoon. Aina välillä kyselimme, koska asennus tapahtuisi. Meille oli luvattu yhtä, mutta lopputulema oli taas jotain toista. Pari virheellistä tekstiviestiäkin tuli, joista tämä rouva tuli vuoroin epävarmaksi vuoroin epätoivoiseksi. Viikkoa ennen vappua aloin jo hermostua. Olin kutsunut vieraita illanviettoon ja aikomus oli olla uudella terassilla. Näinköhän.

Vaan kyllä. Asennusmiehet soittivat vappuviikolla maanantaiaamuna hieman ennen kahdeksaa: "Nyt oltaisiin tulossa." Yöpuku päällä sopersin tukka pystyssä: "Tänne vaan, vaikka minulle kerrotun mukaan teidän piti kyllä tulla vasta huomenna." 

Terassi pystyssä - vappuvieraat sateelta suojassa

Rakennustyöt sujuivatkin sitten kohtuullisen sukkelaan. Mieheni oli sopivasti lomalla ja hän auttoi kahta asentajaa, vaikka näin ei sinänsä kyllä pitänyt olla. Mutta... 4 päivää aikaa ennen vieraita!

Kaikki sujui lopulta varsin mallikkaasti kamalasta sadekelistä ja kylmyydestä huolimatta. Pientä sadattelua tuli kyllä siinä kohdassa, kun piti viedä terassitakan piippu ja rännitykset laseista läpi. Niillepä ei ollutkaan reikiä. Myös yksi sivulasi uupui kuormasta. Työ tehtiin kuitenkin niin valmiiksi kuin mahdollista. Ja arvatkaapa - vappuna nautiskelimme terassilla kuohujuomaa viltteihin kääriytyneinä ja kynttilät takassa. Oli tunnelmaa!

Tässä kohdassa terassimme oli siis noin 90 % valmis. Vielä ei kuitenkaan oltu maalissa. Jätän osaan 3 tarinan lopun, jossa edelleen riittää kerrottavaa kokemuksistamme lasiterassin hankinnassa. Eikä sisustamisessakaan mennyt ilman hassuja sattumia.




Se on tässä vaiheessa kuitenkin jo sanottava, että kaikesta harmituksesta huolimatta olen kuitenkin tyytyväinen, että Siestalla vastattiin joka kerran yhteydenottoihimme ja kuunneltiin palautettamme. He yrittivät parhaansa ja olivat valmiita myöntämään sattuneet mokat - sekä ottamaan niistä opiksi vastaisuudessa. Ja mikä tärkeintä - heidän terassituotteensahan on aivan loistava. Se on jo tullut testattua!




perjantai 20. marraskuuta 2015

KUINKA PALJON TUNNETTA VOIKAAN LIITTYÄ LASITERASSIN HANKINTAA - OSA 1

Omakotirakentajan ja kodinlaittajan jokavuotinen ”must” on asuntomessut. Vaikka itse en ole asuntomessuilla käynyt pitkään aikaan omakotitalomme valmistuttua 2007, oli tänä vuonna erinomainen syy lähteä Vantaan Kivistöön. Olemme jo jonkin aikaa puhuneet mieheni kanssa terassimme lasittamisesta, joten asuntomessuilta tähän löytyisi varmasti kivoja ideoita ja kontakteja.

Messubongaus: lasitus ja TAKKA!
Niin löytyikin ja jopa useampia, joiden esitteet otin varmaan talteen ja joille jätin yhteystietoni. Kerroin myös avoimesti, että aiheesta on perheessämme puhuttu tarpeeksi kauan: nyt on aika toimia! Yhden ehdottoman ihanan toteutuksenkin eräässä  messukohteessa bongasin. Tosin siinä kohden huomioni kiinnittyi ennen kaikkea ulkotakkaan, joka tilaan oli tuotu malliksi. Kokonaisuus terassin toteutuksessa oli joka tapauksessa selkeä ja toimiva. Painoin nimen mieleeni. Siesta. 


Huhuu, täällä olisi asiakas


Kävin messuilla ystävättären kanssa elokuun alussa. Kuun loppuun mennessä vain yksi palveluntarjoaja oli ottanut minuun yhteyttä. Kaikille muille jouduin itse soittamaan perään. Yrittäjänä totean: "Noloa!" Etenkin, jos miettii messujen perimmäistä tarkoitusta niissä esittäytyvien yritysten näkökulmasta. Kuluttaja minussa toivoisi, että myyjillä olisi aitoa palveluhalua ja siten kiinnostusta tarttua luuriin jo ennen messujen päättymistä. Itsekin useilla messuilla emännöineenä ja ständillä saatuja yhteystietoja jälkikäsitelleenä sanoisin, että voi sitä potentiaalista asiakasraukkaa, joka oli jättänyt kiinnostuksenilmaisunsa heti messujen avauduttua heinäkuun puolivälissä. 

Tämän vuodatuksen jälkeen onkin ihana kertoa, että yksi lasiterassitoimittaja oli ketterä ja halukas palvelemaan. Nyt kannattaa muiden painaa nimi mieleen. Siesta.


Ennakkofiilis on hyvä ohjuri päätöksenteossa


Tapasin Siestan Tean syyskuun alussa. Hän tuli kotiimme katselmoimaan ja kuulemaan tarkemmin suunnitelmiamme terassista ja sen käyttötarpeista. Tällä naisella olikin myyntityö hallussaan:  hän kertoi sujuvasti heidän tuotteestaan ja sen ominaisuuksista, mutta myös kuvaili ja pohti kanssani erilaisia toteutusmahdollisuuksia juuri meidän terassillemme. Koska terassimme ei ole aivan standardimitoituksella, on metrin korkeudella maanpinnasta ja lisäksi olemassaolevat puukaiteet haluttiin säästettäväksi, olivat Tean ideoinnit yhdessä kanssani erittäin tervetulleita. Olin valmis asiakkaaksi!

Valveutuneena kuluttajana halusin toki katsastaa vielä vaihtoehtoja – sekä hintaan että laatuun liittyen. Tämä oli juuri se rasittavin hetki, kun jouduin uudelleen lähestymään muita tarjoajia. Kaksi heistä tuli paikalle ja kävi kanssani keskustelut heidän toteutusnäkemyksistään. Ihan fine! Yksi pienempi yrittäjä käski lähettää valokuvan, jonka perusteella antaisi tarjouksensa. Well, en lähettänyt, koska terassimme lasittaminen ei ole ihan yksinkertainen toteutus ja lisäksi minulla oli muitakin lisätarpeita, kuten terassin yläpuolella olevan parvekkeen katon lasitus ja autokatoksemme toisen päädyn lasittaminen. Hinta ei ollut tässä meille se ainoa kriteeri, vaan tahtotilanamme oli saada laadukas, tyylikäs ja juuri meidän tarpeisiimme parhaiten sopiva ratkaisu. Sitä ei pelkällä valokuvalla olisi hoidettu. Päätöstämme ei liene vaikea arvata. Siesta.


Kylmiä nenänpäitä ja tarkkoja mittauksia


Unelmilla on tapana toteutua, jos niihin uskoo tarpeeksi. Meidän perheemme unelma oli jälleen askeleen lähempänä toteutumistaan, kun lokakuun alussa terassiamme katselmoimaan saapui Siestan mittamies Timo yhdessä Tean kanssa. Aamukahdeksalta maa oli hileinen ja hengitys höyrysi. Mittauksiin vierähti useampi tunti, mitä arvostimme. Ei siksi, että siestalaisilla riitti kylmänkestävyyttä, vaan koska mittaukset haluttiin tehdä kerralla tarkasti ja oikein miettien jo valmiiksi lopputuloksen yksityiskohtia.

Kävimme myös perinpohjaista keskustelua siitä, miten rakennusvirasto suhteutuisi suunnitelmiimme. Helsingissä ollaan häkellyttävän tarkkoja yksityiskohdista, mikä pientä asukasta joissakin asioissa hämmentää, mutta onneksi tähänkin löytyy Siestalta ratkaisu. He hoitavat lupa-asiat ja niihin liittyvän kommunikoinnin viranomaisten kanssa. YES! Tämä oli tärkeä juttu itselleni. Aiemmin omakotitalomme lupa-asiat hoitaneena minulle on selvästi jäänyt ”traumoja” aiheesta, enkä tuntenut tunnontuskia sysätessäni ne siestalaisten hoidettavaksi.

Mitä sitten tuleman pitää, jää nähtäväksi myöhemmin. Juuri nyt nautiskelen ajatuksesta, miten ehkäpä jo jouluna nautin glögit uudistuneella terasillani. Eikä nenäpäätä palella.