Näytetään tekstit, joissa on tunniste #työuupumus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #työuupumus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. marraskuuta 2016

ÄLÄ TULE PAHA STRESSI

Stressi vaivaa ajoittain lähes jokaista. Jos stressi nousee yli sietokyvyn, se lamaannuttaa. Miten sitä voi välttää?

Kolme vuotta sitten kärvistelin työuupumuksen kourissa. Kaikkea työhön ja yksityiselämäänkin liittyvää vain oli liikaa. Aikaa saada asioita tehtyä ja hoidettua taas liian vähän.



















Väsyneenä, hartiat lytyssä ja mieli mustana kävin päiväkävelyillä harmaassa metsässä hiljaisuuden keskellä. En ottanut edes koiraa mukaani - en kyennyt seuraamaan, kulkiko se mukana vai lähtikö kenties omille teilleen. Marraskuinen metsä, pitkospuut ja polut suunnan antajina, päiväunet ja ymmärtäväinen perhe nostivat minut pikku hiljaa takaisin pintaan. Syvälle en onneksi ehtinyt vajota. Sen verran olin omasta tilastani ymmärtänyt, että repäisin itseni tarpeeksi ajoissa pahimmasta oravanpyörästä.
6 viikkoa pakollisella sairaslomalla oli pysäyttävää. Piti asettaa itsensä ja oma jaksaminen etusijalle. 

Kukin meistä kestää eri määrän kuormitusta


Sairaslomani aikana ja pikku hiljaa toipuessani tein päätöksen, että lähden kohti unelmiani. Minulle se oli silloin oman yrityksen perustaminen. Sain tehdä työtä omalla osaamisalallani viestinnän parissa, mutta aikatauluilla, jotka pitkälti voin itse päättää ja toisaalta sellaisten arvojen mukaan, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Kolme vuotta on mennyt kuin siivillä. Väliin jääneet marraskuut olen selättänyt innolla, vaikka kaamoksen aiheuttamaan väsymykseen ehkä olenkin hieman taipuvainen. Tänä syksynä olen kuitenkin huomannut merkkejä, jotka ovat herätelleet tunnustelemaan omaa olotilaa ja jaksamista. Heräilyä keskellä yötä, itkuherkkyyttä, jaksamattomuuden tuntemuksia. Suklaan lisääntynyt himo ei tähän liity - sitä on lähes ympäri vuoden! 😊


Tällä kertaa olen päättänyt tarttua tilanteeseen nopeammin ja tarpeeksi ajoissa. Jos en mitään olisi kolmen vuoden takaisesta oppinut, olisi kaikki kärsimys mennyt hukkaan.


Kyllä yrittäjänkin pitää osata sanoa "Ei"


Helppoa stressin ja paineiden hallinta ei ole, sillä yrittäjyyteen kuuluu matra, että töitä on tehtävä silloin, kun niitä on. Asioiden aikatauluttaminen kuitenkin auttaa: kaikkea ei aina tarvitse tehdä saman tien. Tai ainakin voin yrittää ehdottaa asiakkaille löysempiä deadlineja tai vastaavasti työn aloittamista hieman myöhemmin.

Kipuillessani "Ei"-sanan kanssa ja väsymysoireiden jälleen ilmoitellessa itsestään aloin miettiä, mikä on tärkeää. Menin jälleen metsään (hah, sananmukaisesti) ja pohdin rauhassa, miten käännän pahan stressin jälleen hyväksi stressiksi, joka auttaa minua eteenpäin.

Tässä yksinkertaisia vinkkejä, joilla itse yritän taklata nykyään stressiä, uupumusta ja kaamosmasennustakin:

1. Mieti, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Kirjaa ylös paperille 3 tärkeintä. Katso niitä aina välillä. (Itselläni on perinteinen kalenteri,  jonka väliin olen listani laittanut ja se löytyy aina kahden kuukauden päästä ja sitten siirrän sen taas siitä kahden kuukauden päähän!)

2. Hanki tietoa tulevasta, pidä kalenteri hallinnassa ja vaadi myös asiakkailta/läheisiltä aikataulujen pitämistä (JEP, ennakointi vähentää stressiä).

3. Opi kieltäytymään. Aina ei tarvitse tanssia toisten (=kaikkien) pillin mukaan.

4. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta tavoitteesi oikein.

5. Liiku: kävele, jumppaa, pelaa tai juokse! (Liikunnalla on tunnetusti stressiä vähentävä vaikutus.)


Liikunnasta olen tehnyt sellaisen havainnon, että pelkästään töihin tai kirjastoon käveleminenkin tuntuu hyvältä ja virkistävältä, kun vaihtaa matkanteon toiselle puolelle tietä tai kävelee normaalin koiranpissityslenkin toisin päin. Pieni muutos - yllättävän iso merkitys. Toimii minulle - ehkä sinullekin?

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

KADONNUT TYÖMOTIVAATIO EI ELVYTTÄMÄTTÄ PALAUDU

Miten sulta tulee aina noita ideoita?  Sun silmäthän ihan loistaa! Kuinka sä oikein jaksat innostua joka kerta noin paljon? Näitä kysymyksiä minulta usein udellaan. Totean yksinkertaisesti, että oman itsensä ymmärtäminen ja sisäinen motivaatio ovat parasta polttoainetta innostukseen - niin työssä kuin missä tahansa tekemisessä.

Työn puuduttavuus, ylimitoitetut vaatimukset, jatkuva epämukavuusalueella oleminen ja kiire tappavat keneltä tahansa innostuksen omiin työtehtäviin saati työssään kehittymiseen. Olen vierestä seurannut parinkin läheisen ihmisen painiskelua vaativissa ja epämitoitetuissa töissä, joissa motivaatio tehdä ja toteuttaa on sammunut. Niin sisäinen kuin ulkoinen. Eivätkä porkkana tahi keppi ole tilanteessa edesauttaneet mitään - päin vastoin.

Omakohtaisestikin tämän ongelman kanssa olen lyönyt päätäni seinään, kun tuntui, ettei mikään riitä ja etten pystynyt enää antamaan parastani. Motivaationi silloiseen työhöni oli täysin kadoksissa. Väsyin, stressaanuin ja uuvuin. 

Tässäpä omat askelmerkkini työhönsä väsyneen tai tympiintyneen pohdittavaksi.

ASKEL 1: HAVAHDU OMAAN TILANTEESEESI
Jos on aamulla jo valmiiksi leipiintynyt tulevaan työpäivään, pitäisi hälytyskellojen soida. Tai jos tuntuu, että omat työt pännivät yhä useammin, eivätkä edes kivat työkaverit kompensoi. Aina vaan ketuttaa, v**ttaa ja itkettääkin. Työpahoinvointia pidetään tänä päivänä lähes nykytyöelämään kuuluvana asiana. Älä mene tähän lankaan. Katso peiliin ja kysy itseltäsi, miten voit.
Kuva Pinterestistäni

ASKEL 2: LISTAA VAHVUUTESI JA TUNNISTA MISSÄ OLET HYVÄ
Kuinka hyvin tunnet itsesi? Kuinka paljon teet asioita statuksen, hyvän palkan tai muiden ulkoisten asioiden takia? Millainen tekeminen ja työ sinua ilahduttaisi? Mistä saat energiaa, mikä sinua vetää puoleensa. Mistä saisit energiaa, etkä vain antaisi sitä. Hups - joskus voi käydä niinkin, että näitä asioita miettiessäsi huomaat eläväsi aivan päinvastaista (työ)elämää.

ASKEL3: KADONNEEN MOTIVAATION METSÄSTYS - SANOISTA TEKOIHIN
Jos oma nykyinen työtehtävä tai työpaikka tekee sinut jatkuvasti väsyneeksi tai ei anna sinulle enää mitään, josta innostua, lienee syytä tehdä asialle jotain. Oikeasti: mikä estää siirtymästä kohti innostavampaa tekemistä? Meillä kullakin on erilaisia tavoitteita elämässä, mutta jos niihin pyrkiminen "väärillä" keinoilla syö sisäisen motivaation, saavutat tuskin tavoitettakaan. Äläkä mene siihen ansaan, että vaihdat vain työpaikkaa. Tavoittele sitä, että ymmärrät oman ajattelutyylisi ja ymmärrät millainen työn tekijä olet. Silloin voit rakentaa työsi luontaisten taipumustesi ja vahvuuksiesi ympärille.

Omalla urapolullani kiipesin aiemmin tittelistä toiseen ja erilaisia (rooli)kokemuksia hamuten ja organisaatioita koluten. Opin karkeimman kautta, että se oli minulle väärä tie ja perustui osittain muiden odotuksiin. Työuupumuksen kautta heräsin kysymään, mikä minua oikeasti motivoisi. Vastasin itselleni myös rehellisesti ja sillä tiellä nyt olen: motivoituneena, asioista ja tilanteista helposti innostuvana ja myönteiseen etsiytyen. 

I just love my job - toivon, että sinäkin voit sanoa samaa.