Suomen
kielessä on monta sanaa kuvaamaan lunta ja sen eri olo- ja ilmenemismuotoja. Mahdollisuuksia kuvaavien sanojen kanssa me suomalaiset emme valitettavasti ole yhtä monipuolisia.
Lumi on jääkiteiden ja
ilman muodostamaa kuohkeaa valkoista ainetta, joka pohjoisella
pallonpuoliskolla eläville kansoille ja tietysti meille suomalaisille on
merkittävä elementti. Itselleni lumi edustaa puhtautta, tyyneyttä ja osittain
talvikauteen kuuluvaa jähmettyneisyyttä. Koinkin havahduttavan heräämisen ihmisten ja kansakuntien erilaisuudesta, kun eräässä
englanninkielisessä radio-ohjelmassa puhuttiin mahdollisuuksista. Keskustelussa
lensi samassa lauseessa useampia mahdollisuutta tai tilaisuutta merkitseviä
sanoja - possibility, opportunity, chance, occasion,
look-in, opening. Ihan totta. Mielessäni maalailin vastaavaa haastattelua,
jossa sanapareina olisivat olleet lumen kanssa loska, nuoska, räntä, sohjo,
viti, tykky ja mitä niitä onkaan. Nauratti.
Vaikka oikeasti ei taida naurattaa. Koska - miksi me suomalaiset, JA MINÄ ITSE, en ajattele mahdollisuutta monimuotoisemmin. Vähän niin kuin lunta?
Kuva Pinterestistäni. |
Mahdollisuus
vaatii yleensä nopeaa reagointia, mahdollisuuksien havaitsemista, kriisien
ennakointia ja näiden näkemistä toimintaa vauhdittavina mahdollisuuksina. Yritysten on
tänä päivänä aktiivisesti rakennettava mainettaan, sillä se on tiukasti
yhteydessä liiketoimintaan ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Vanha
maineenhallinta oli suojautumista tai puolustautumista. Tänä päivänä puolustamalla
ei todellakaan peliä voiteta. Ja välillä taitaa olla epäselvää, voiko
mainettaan edes täysin hallita digi- ja some-myrskyissä.
Yritykset ja
niiden toiminta on nykyisellään myös entistä enemmän valokeilassa. Siksi niiden
on osallistuttava erilaisiin keskusteluihin ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Yrityksen maine vaikuttaa vahvasti tämän keskustelun sävyyn. Riskien määrä on
kasvanut: salailu ja selittely eivät vain toimi. Sitä paitsi sanoisin, että todelliset mahdollisuudet
avautuvat juuri avoimuudella.
Miksi puhun
tästä asiasta? Siksi, että omassa työssäni kohtaan lähes päivittäin tilanteita,
jolloin testataan mahdollisuuksia – ja ennen kaikkea niihin reagointia tai valitettavasti usein reagoimatta jättämistä. Tieto liikkua avoimesti ja nopeasti ja niin
täytyy myös esimerkiksi yritysten viestinnän tehdä (enkä nyt tarkoita, mitä viestintä- tai markkinointiosaston pitäisi tehdä). Viestintä toimii
päätöksenteon ytimessä rakentaen yrityksen mainetta harkitusti ja koko ajan
ympäristön signaaleja luodaten. Viestinnän on oltava aktiivista, innostunutta
ja innostavaa. Konsultti minussa hykertelee, kun saan kertoa
viestinnän mahdollisuuksista asiakkailleni. "Minäni" on puolestaan harmissaan siitä, että olemme niin jähmettyneitä. Emme näe tai halua nähdä piiriämme laajemmin tai
rohkene haistella aktiivisemmin uusia avauksia. Tämä pätee yritysten lisäksi
myös meihin ihmisiin yksilöinä. Elämä voisi saada uusia suuntia, jos
tarttuisimme ympärillämme sinkoileviin mahdollisuuksiin rohkeammin.
Siksipä "Bing",
lupaan tarttua ja ottaa koppia! Ja tietysti erityisesti, jos se on lumipallo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti